Parkanon henkilöliikenneasemaa koskeva kysely sai suursuosion

Pirkanmaan liitto ja Parkanon kaupunki teettivät osana Päärata+ -hanketta Parkanon henkilöliikenneaseman kehittämistä koskevan kyselytutkimuksen. Kysely sai suursuosion ja tavoitti yli 2000 vastaajaa. Kyselyn tavoitteena oli selvittää Parkanon henkilöliikenneaseman käyttäjäpotentiaalia ja kehittämistarpeita sekä mahdollisia käytön esteitä.

Parkanon rautatieasema koetaan erittäin tärkeäksi koko seutukunnan kannalta. Kyselyn perusteella voidaan todeta, että Parkanon aseman vaikutusalue on laaja. Vastauksia saatiin yhteensä 12 lähialueen kunnasta sekä lisäksi mm. Helsingistä, Tampereelta ja Seinäjoelta. Kulkutarpeet Parkanon asemalta kohdistuvat pääosin Helsinkiin/pääkaupunkiseudulle ja Tampereelle

Parkanossa pysähtyvien junavuorojen määrä halutaan säilyttää ennallaan tai lisätä niiden määrää. Lisävuorotoiveita esiintyy eniten Tampereelta klo 16 aikaan lähtevästä junasta Parkanoon

Parkanon rautatieaseman piha-alueen nykytilasta nousee vahvasti esiin huoli ilkivallasta. Pysäköintialueelle toivotaan parempaa valvontaa ja vartiointia, kuten kameravalvontaa. Pysäköintijärjestelyjen kehittämisestä ja alueen ulkoasun ehostamisesta sekä palveluiden kehittämisestä esiintyi myös muita toiveita, kuten kahvilapalvelut ja odotus- ja wc-tilojen pidempi aukiolo. Maksutonta pysäköintiä arvostetaan.

Liityntäbussiyhteyttä toivotaan Parkanon keskusta-alueen ja Parkanon rautatieaseman välille. Toiveet liikennöintiajasta vaihtelevat, mutta yleisesti liikenteen tulisi olla laajaa, luotettavaa ja sen jatkuvuudesta tulisi olla takeita.

Kyselyn perusteella havaittiin myös, että 2/3 Parkanon aseman käytön esteitä oli sellaisia, että ne olisi mahdollista poistaa.

Kyselyn vastaajiksi tavoiteltiin henkilöitä, jotka pendelöivät Parkanon aseman vaikutusalueen ja Tampereen tai Seinäjoen välillä. Kyselytutkimuksella tavoitettiin myös sellaisia henkilöitä, jotka eivät käytä Parkanon asemaa. Kysely toteutettiin 1.–15.9.2020.
Parkanon aseman matkustajamäärät olivat voimakkaassa kasvussa ennen koronavirusta. Vuonna 2019 matkustajia oli noin 110 000, mikä oli useita tuhansia enemmän verrattuna vuoteen 2018.

Päärata+ on kuuden maakunnan yhteistyötä, joka tähtää pääradan ja sen oksien (Vaasan, Porin/Rauman ja Jyväskylän suunnat) tilanteen parantamiseen. Pirkanmaan liiton samannimisessä hankkeessa mm. tuotetaan tietoa pääradan kehittämisen tueksi. Parkanon henkilöliikenneasema sijaitsee pääradalla ja asemaa käytetään yli maakuntarajojen.

Parkanon henkilöliikenneasemaa koskeva selvitystyö valmistuu marraskuussa 2020.

Lisätietoja selvitystyöstä antavat:
Liikennesuunnittelija Mikko Vallbacka, Pirkanmaan liitto, p. 044 735 1141, mikko.vallbacka@pirkanmaa.fi

Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma, Parkano, p. 044 7865 201, jari.heiniluoma@parkano.fi

Konsultin projektipäällikkö Henriika Weiste, WayStep Consulting Oy (toteuttaa selvitystä yhdessä Ramboll Finland Oy:n kanssa), p. 040 5737435, henriika.weiste@waystep.fi

 

Kysely Parkanon aseman käytöstä

Parkanon henkilöliikenneaseman merkitystä ja mahdollisuuksia junaliikenteessä selvitetään käyttäjäkyselyllä. Kysely on avoinna 15.9. asti, ja siihen voi vastata linkistä https://player.myzef.com/waystep/ajax/?q=38-EpSpHbgq Vastaaminen vie vain muutaman minuutin!

Selvityksen käynnistivät Pirkanmaan liitto ja Parkanon kaupunki osana Päärata+ -hanketta. Kyselyä kävivät tänään Parkanossa esittelemässä hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja Jouni Koskela Pirkanmaan Liitosta sekä projektipäällikkö Henriika Weiste ja konsultti Pekka Vähätörmä.

– Kehittämisprojektilla on tarkoitus selvittää Parkanon aseman nykytila ja arvioida kehittämispotentiaalia sekä mahdollisuuksia tulevaisuuden käytön kasvattamiseksi. Työssä suunnitellaan kehittämistoimenpiteet liittyen sekä asemanseutuun että liikennepalveluihin ja myös etenemispolku, miten kehittämistoimet aiotaan toteuttaa, Weiste selvitti.

Kehittämistoimet voivat koskea esimerkiksi aseman palveluja, liityntäpysäköintiä, saavutettavuutta joukkoliikenteellä ja junatarjontaa.

Kyselyllä pyritään tavoittamaan erityisesti Parkanon ja Tampereen tai Seinäjoen välillä pendelöiviä. Tarkoitus on saada vastaajiksi myös henkilöitä, jotka eivät käytä Parkanon asemaa, jotta kehittämistarpeitten lisäksi saataisiin tietoa myös käytön esteistä.

Parkanon asema kuuluu luokkaan keskisuuret asemat, ja kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma totesi sen käyttö kasvaneen koronakevääseen asti noin 10 000 käyttäjällä vuosittain. Viime vuonna aseman kautta tehtiin jo noin 110 000 matkaa. Asemaa käytetään yli maakuntarajojen, ja sen vaikutusalueeseen kuuluu noin kymmenen kuntaa aina Kristiinankaupunkia myöten.

Pääradan matkustajamäärät Parkanon aseman kohdalla ovat melkoiset.

– Tampere–Seinäjoki-välillä tehdään yli kolme miljoonaa matkaa vuodessa, mikä on kaksinkertaisesti verrattuna Turku–Helsinki-väliin. Siksi tarvitaan lisää raidekapasiteettia, matkanopeutta ja täsmällisyyttä. Myös asemanseuduissa on kehittämistä, ja kaikki nämä koskettavat myös Parkanoa, summasi Jouni Koskela.  

 

Lisätietoja kyselystä antaa Parkanon kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma, p. 044 7865 201, jari.heiniluoma@parkano.fi.

 

 

 

Asukashaku Pappilanpolun uuteen vuokrataloon

 

Pappilanpolun vuokratalo, Rantakodonkatu 6, Parkano

Parkanon kaupungin rakennuttaman uuden, ensisijaisesti ikäihmisille/erityisryhmille suunnatun vuokrakerrostalon asukashaku käynnistyy  maanantaina  24.8.2020.

Hakulomakkeita saatavilla kirjastosta ja kaupungintalon neuvonnasta, sekä alla olevasta linkistä

Lisätietoja antaa Tiina Kyösti p. 044 7865 611  tai tiina.kyosti@parkano.fi

Asuntohakemuslomake ja asukasvalintakriteerit

Asuntojen pohjapiirustukset

 

Ministeri Timo Harakan vastaus kaupunginjohtajille 18.8.2020

Hyvät vastaanottajat,

Kiitän avoimesta kirjeestänne koskien valtatie 3:n kiireellisiä parantamiskohteita Parkanossa ja Ikaalisissa. Valtatien turvallisuutta on kartoitettu 2000-luvun lopulla ja Tampere-Vaasa yhteysvälin tarveselvitys valmistui vuonna 2009. Vuonna 2010 valmistui myös Parkanon ja Alaskylän välinen parantamissuunnitelma tielinjauksen muuttamiseksi ja liittymäjärjestelyjen parantamiseksi. Hankkeen silloinen kustannusarvio oli 11,9 miljoonaa euroa. Pirkanmaan ELYkeskus toimitti tiesuunnitelman tarkistettavaksi vuonna 2015 ja tiesuunnitelma sai lainvoiman vuoden 2015 syksyllä.

Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan liikennejaosto tarttui valtatien 3 turvallisuuden parantamiseen valtion vuoden 2015 talousarviossaan. Eduskunta lisäsi budjetin yhteydessä 3,3 miljoonaa euroa valtatien parantamiseen Parkanossa. Tällä määrärahalla Parkanon valtatien 3 ja valtatien 23 eritasoliittymä uudistettiin kehittämiskohteena ja Niementien alikulkukäytävä perusväylänpidon kohteena. Kohteet olivat vuoden 2015 muistiossa hankkeen 1. vaihetta. Hanke valmistui vuonna 2017.

Vuonna 2015 oli myös eduskuntavaalit, eikä hankkeen jatkoon palattu enää Sipilän hallituksen toimesta, kun väyläinvestoinnit painottuivat voimakkaammin korjausvelkahankkeisiin. Valtatietä on kehitetty kuitenkin Pirkanmaalla Kyröskosken ohituskaistalla ja eritasoliittymällä. Nykyinen hallitus myös myönsi heti kesän 2019 lisätalousarviossaan 64 miljoonan euron määrärahan ohitustien rakentamiseen Hämeenkyrössä, joka parhaillaan rakenteilla.

Väyläviraston mukaan Vt3:n Tampere-Vaasa-väli on tekniseltä tasoltaan vanhentunut. Samat ongelmat, jotka vaivaavat Alaskylän ja Parkanon väliä, vaivaavat montaa muutakin kolmostien osuutta: tiet ovat kapeita, mutkaisia, liittymissä on puutteita, eikä kääntyville autoille ole useimmiten omaa kaistaa. Alaskylän ja Parkanon keskusta-alueen väli on merkitty yhdeksi parannuskohteeksi vuonna 2015 linjattujen Tampere-Vaasa-välin ensimmäisen vaiheen kunnostustoimenpiteiden joukkoon. Itse olen valmis toimimaan nopean parannuksen saamiseksi tieosuudelle, mikäli Pirkanmaa näkee asian ykkösprioriteetikseen. Maakunnalla on perinteisesti ollut hyvä ja aktiivinen ote liikennehankkeiden edistämisessä.

 

Parhain terveisin, Timo Harakka Liikenne- ja viestintäministeri

Avoin kirje liikenneministeri Timo Harakalle Kolmostien vaaranpaikat

                                                                                                                                                 Parkanossa 17.7.2020

 

Avoin kirje liikenneministeri Timo Harakalle

 

Vakava huolenilmaus

Kolmostien (Vt 3) vaaranpaikat korjattava

Luoteis-Pirkanmaalla sattui Kolmostiellä jälleen paha kuolonkolari Parkanossa Alaskylän mutkissa torstaina 16.7.2020. Etelästä henkilöauto oli kääntymässä vasemmalle Kissakivelle. Takana tullut rekka oli ajanut henkilöauton perään ja ajautunut vastaantulevien kaistalle. Se osui vastaantulleen auton etuosaan, jossa matkustaneista kaksi kuoli ja kaksi loukkaantui vakavasti.

Esitämme vakavat surunvalittelumme menehtyneiden omaisille ja toivomme loukkaantuneille pikaista paranemista.

Valitettavasti samassa paikassa on tapahtunut aikaisemmin useita kuolonkolareita ja muita vakavia liikenneonnettomuuksia. Viimeksi Alaskylän mutkissa kuoli helmikuussa 2018 rekankuljettaja.  Ikaalisten Mansoniemessä tapahtui 1.9.2017 vastaava kuolonkolari Valtatie 3 /Raivalan risteyksessä, jossa 20-vuotias nainen kuoli. Heti seuraavana päivänä 2.9. aamulla 83-vuotias mies kuoli Hämeenkyrössä Valtatie 3 / Kyröskosken risteyksessä.

Nämä surulliset tapahtumat nostavat taas Kolmostien investointitarpeet esille. Alaskylän mutkien korjaamisesta ja eräistä muista kohteista on pitkään ollut hanke-esitykset olemassa.

Luoteis-Pirkanmaalla Valtatie 3:n liikenneturvallisuutta tulee parantaa ainakin Parkanon Alaskylän mutkien korjaamisella ja Raivalan risteyksen (Ikaalisten Mansoniemessä) kaistajärjestelyillä. Kolmostien kohteita pitää tarkastella, ottaen huomioon Luoteis-Pirkanmaan ”Viisaan ja turvallisen liikenteen” suunnitelma. Vt3 Alaskylän mutkien osalta tien tason ja profiilin nosto on erittäin tärkeää. Vilkkaasti liikennöidyltä Kolmostieltä on todella riskialtista kääntyä vasemmalle Kissakivelle tai Alaskyläntielle.

Valtatie 3 on yksi Suomen tärkeimmistä päätieyhteyksistä ja osa kansainvälistä Euroopan teiden verkkoa (E12). Yhteydellä on keskeinen merkitys henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden kuljetuksille ja joukkoliikenteelle. Väli Tampereelta Vaasaan ja Seinäjoelle tunnetaan myös Suomen Ruokatienä. Valtatie 3 ei täytä runkotielle asetettuja tavoitteita. Puutteita on liikenteen sujuvuudessa ja liikenneturvallisuudessa sekä valtatien yleisessä laatutasossa. Raskaan liikenteen osuus on liikennemäärästä noin 1.253 ajoneuvoa/vrk, ja se on ollut kasvussa.

Kiirehdimme rahoitusta liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta parantaviin toimiin Valtatie kolmella välillä Hämeenkyrö – Parkano. Toivomme, että Alaskylän kohdan hankkeeseen varataan 13 M€ vuoden 2021 talousarviossa, ja että myös Raivalan risteyksen kaistajärjestelyt Ikaalisissa ratkaistaan. Välittömänä toimena kääntyminen etelästä vasemmalle Kissakivelle tulisi kieltää, mikäli tähän ei saada nopeasti selkää kaistajärjestelyä.

 

Kaupunginjohtaja Jari Heiniluoma                                         Kunnanjohtaja Antero Alenius

Parkanon kaupunki, puh. 044 7865 201                               Hämeenkyrön kunta, puh. 050 68 192

 

Kaupunginjohtaja Kari Tolonen                                               Maakuntajohtaja Esa Halme

Ikaalisten kaupunki, puh. 044 730 1250                                       Pirkanmaan liitto, puh. 040 500 3531