Jätehuollon valvonta

Ympäristövalvonta valvoo jätelain (1072/93) ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten noudattamista sekä neuvoo ja opastaa jätehuollon kysymyksissä. Valvonnan piiriin kuuluvat niin yritysten, teollisuuslaitosten kuin yksittäisten kuntalaistenkin jätehuoltoon liittyvät asiat.
 
Pirkamaan jätehuolto Oy vastaa jätehuollon suunnittelusta, asuinkiinteistöjen jätteenkuljetuksen järjestämisestä, sekä hyötyjätteiden keräyksestä. Pirkanmaan jätehuolto Oy:ltä saa mm. jäteneuvontaa, kierrätysneuvontaa sekä muuta jäteasioihin liittyvää tietoa.

Pirkanmaan jätehuolto Oy

Muutoksen hakeminen jätemaksuun

Hakemus sekajäteastian tyhjennysvälin pidentämiseksi

Roskaantuminen
Jätelain roskaamiskiellon mukaan ympäristöön ei saa jättää roskaa, likaa, eikä käytöstä poistettua konetta, laitetta, ajoneuvoa, alusta tai muuta esinettä siten, että siitä voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, epäsiisteyttä, maiseman rumentumista, viihtyisyyden vähentymistä tai niihin rinnastettavaa muuta vaaraa tai haittaa.
 
Risujen ja muun puutarhajätteen kasaaminen yleisille alueille kuten puistoihin ja metsiin on roskaamista. Kyseiset jätteet tulee joko kompostoida omalla kiinteistöllä tai toimittaa kaupungin järjestämälle risujenkäsittelyalueelle (Vatusentie).

Koiran omistaja tai haltija on velvollinen huolehtimaan, ettei koiran uloste jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.

Roskaaja on velvollinen puhdistamaan roskaamansa alueen.
Jätelaki (Finlex – Valtion säädöstietopankki) (katso luku 8)

Roskien ja puun poltto
Jätteiden hävittäminen polttamalla on kielletty.
 
Risuja ja oksia sekä puhdasta, kuivaa, kyllästämätöntä ja maalaamatonta käytöstä poistettua puutavaraa saa polttaa keskuslämmityskattilassa, kiinteässä lämmityslaitteessa tai uunissa. Päällystämätöntä paperia ja pahvia saa polttaa sytykkeenä.
 
Savumerkit – opas puun pienpolttoon (YTV)
Puun pienpolttoa koskevat terveydelliset ohjeet (STTV, opas 6:2008)

Kompostointi
Pelkkää puutarhajätettä saa kompostoida asianmukaisessa kehikossa tai kasassa. Kehikossa jäte maatuu nopeimmin ja pysyy siistimmin koossa. Kotitalouden elintarvikejätteen kompostointi on sallittu vain tarkoitukseen sopivassa, haittaeläimiltä suojatussa kompostisäiliössä, jonka on oltava lämpöeristetty. Elintarvikejätteen (biojäte) kompostoinnista on tehtävä kirjallinen ilmoitus. Kompostointi ei saa aiheuttaa missään tilanteessa haittaa ympäristölle eikä terveydelle.

Puutarhajätteet
Puutarhajätettä ovat mm. risut, oksat, lehdet ja naatit. Puiden lehdet voi ajaa syksyllä tai keväällä ruohonleikkurilla silpuksi ja jättää maahan nurmikolle lisäravinteeksi. Oksat ja risut kannattaa hakettaa kompostiin seosaineeksi tai katteeksi pensaiden juurelle. Puutarhajätteet voi käsitellä myös kompostoimalla. Kompostimulta on oivallista maanparannusainetta.
 
Puutarhajätteiden ja risujen vienti yleisille alueille, kuten metsiin, puistoihin tai tyhjille tonteille, on kielletty.

Mineraaliperäiset jätteet
Jätemateriaalien hyödyntäminen laajassa mittakaavassa on ympäristönsuojelulain nojalla luvanvaraista. Maanrakennustoimintaan on usein varsin edullisestikin tarjolla mineraaliperäistä purkujätettä. Tällaisen jätteen hyödyntäminen pienimuotoisesti ei ole ympäristöluvanvaraista, mutta mitään kiinteää rajaa luvanvaraisuudelle ei ole. Ilmoitusmenettelyllä voidaan toimintaa suuressa mittakaavassa suunnitteleva ohjata hakemaan ympäristölupaa. Samalla saadaan viranomaiselle tieto pienemmistä hankkeista, jolloin niitä voidaan valvoa paremmin.

Ympäristöluvat

Ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttaville toiminnoille tarvitaan ympäristölupa. Ympäristölupaa tarvitsevia toimintoja ovat esimerkiksi energiantuotanto, polttonesteiden varastointi, haihtuvia orgaanisia yhdisteitä käyttävä toiminta, maa-ainesten otto ja eläinsuojat. Ympäristöluvan tarvitsevat toiminnot on mainittu ympäristönsuojeluasetuksessa (719/2014) Ympäristöluvassa annetaan määräyksiä mm. toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Luvan myöntämisen edellytyksenä on muun muassa, että toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa tai merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Luvanvaraista toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti.

Ympäristölupahakemus tehdään kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle. Lupaviranomaisia ovat

  •  kunnan ympäristönsuojeluviranomainen (ympäristönsuojeluasetus 7 §)
  • aluehallintovirasto
    (ympäristönsuojeluasetus 6 §)

Ympäristölupahakemukseen tarvittavat lomakkeet ja täyttöohjeet (Suomen ympäristökeskus)

Ympäristövalvonta

Kunnan tulee alueellaan valvoa ja edistää ympäristönsuojelua siten, että luontoa ja muuta ympäristöä suojelemalla, hoitamalla ja kehittämällä turvataan kunnan asukkaille terveellinen, viihtyisä ja virikkeitä antava sekä luonnontaloudellisesti kestävä elinympäristö (laki kuntien ympäristönsuojeluhallinnosta 24.1.1986/64).

Ympäristönsuojelua edistäviä tehtäviä ovat mm. vesiensuojelu, luonnonsuojelu, kemikaali- ja jätevalvonta, ulkomelun torjunta sekä ilmanlaadun tarkkailu. Ympäristövalvonta valmistelee ympäristölupa-asiat ja tekee päätökset ympäristövalvontaan tehdyistä ilmoituksista. Myös lausuntojen antaminen muille viranomaisille kuuluu tehtäviin.

Parkanossa ympäristönsuojeluviranomaisena toimii rakennus-ja ympäristölautakunta, joka on delegoinut osan päätäntävallastaan ympäristötarkastajalle.

Valvonta ja neuvonta ympäristötarkastaja  puh. 044 786 5650.

Katso Parkanon kaupungin ympäristönsuojelumääräykset ja perustelut.

 

Viinikanjoki

Uimavesien valvonta

Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti alueen uima-allasvesiä sekä uimarantoja mm. vesinäytteitä ottamalla. Näytteenoton yhteydessä tarkastetaan uima-altaan tai rannan turvallisuus ja yleinen siisteys. Uima-altaiden ja uimarantojen yhteydessä on ilmoitustaululla näkyvissä viimeisimmän uimavesinäytteen tulokset.

Harjulammen ja Terveystalon uimarantojen uimavettä valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

Uimarannoiksi hyväksymättömien ns. uimapaikkojen valvontaa tehdään tarpeen mukaan, lähinnä terveyshaittaepäilyn selvittämiseksi.

Uimavesinäytteen oton yhteydessä tarkistetaan myös uimarannan levätilanne. Levätilanne voi kuitenkin vaihdella jopa päivittäin esim. tuulista ja sateista johtuen. Jos rannalla havaitaan Syanobakteereja eli sinileviä viedään sinne kyltti, jossa varoitetaan uimisesta runsaan sinileväkukinnan aikana. Jos vesi on levän vihreäksi värjäämää ei siinä pidä uida. Pienet lapset ja lemmikkieläimet kannattaa pitää poissa rannoilta (saattavat niellä vettä jossa on sinilevän aiheuttamia myrkkyjä).

SINILEVÄPITOISTA VETTÄ EI SAA KÄYTTÄÄ MYÖSKÄÄN PESUVETENÄ ETENKIN SAUNASSA VÄLTTYÄKSEEN MAHDOLLISILTA TOKSISILTA HÖYRYILTÄ.

Liikuntapalvelu vastaa Parkanossa uimarannoiksi hyväksyttyjen rantojen kunnosta ja turvallisuudesta.

Talousvesienvalvonta

Hyvä talousvesi on terveydelle vaaratonta, hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä. Se ei myöskään saa syövyttää vedenjakelulaitteiden materiaaleja. Talousveden laadulle on asetettu sekä terveysperusteisia laatuvaatimuksia että laatusuosituksia. Vesilaitoksen toimittaman talousveden säännöllinen valvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon perustehtäviin. Veden laatua valvotaan hyväksyttyjen valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Osa valvonnasta (esim. käyttötarkkailu) on veden toimittajan ja valmistajan omaa tarkkailua. Parkanoon talousveden toimittaa Parkanon vesilaitos ja Pohjois-Parkanon vesiosuuskunta. Kaikki jakeluun toimitettava vesi on pohjavettä.

Ympäristöterveydenhuollon valvonta koskee myös yksityisiä kaivoja silloin, kun on syytä epäillä terveyshaittoja. Kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Vesinäytteen otosta kannattaa neuvotella terveystarkastajan kanssa. Jos otat ja toimitat itse näytteen, on hyvä olla yhteydessä laboratorioon etukäteen mm. näytteenotto-ohjeiden saamiseksi. Esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tekee kaivoveden laatuun liittyviä tutkimuksia.