Maaperänsuojelu

Maaperä on arvokas elinympäristönä, luonnonvarana ja kulttuuriperinnön säilyttäjänä. Sen tärkeänä tehtävänä on tuottaa biomassaa, toimia aineiden kierrossa suodattajana, puskurina ja muuntajana sekä toimia elinympäristönä ja leviämisreittinä eläimille ja kasveille. Maaperä on myös rakennetun ympäristön perusta, jätteiden nielu ja varasto, raaka-aineiden lähde sekä kulttuuriperinnön säilyttäjä.

Maaperänsuojelu on toimintaa, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä maaperän vaurioita ja kunnostaa jo vaurioituneita alueita sekä ylläpitää maaperän arvoa tärkeänä osana monipuolista luontoa. Maaperän omaa arvoa ja vaurioiden peruuttamattomuutta ei usein tunnisteta ja siksi maaperänsuojelu on ollut riittämätöntä. Suomessa maaperän tila on pysynyt vielä suhteellisen hyvänä, mutta tiedon puutteiden vuoksi kaikkia ihmisen toiminnan vaikutuksia maaperään ei pystytä vielä täysin arvioimaan.

Suomessa merkittävimmiksi maaperän vaurioitumisen muodoiksi on arvioitu happamoituminen, muutokset maan vesisuhteissa ja kasvupaikkaoloissa, maisemamuutokset, viljelysmaan eroosio ja tiivistyminen, pilaantuminen haitallisilla yhdisteillä sekä maaperän biologisen monimuotoisuuden menetys.

Vesiensuojelu

Vesiensuojelun tavoitteena on vesistöjen haitallisten muutosten estäminen ja haittojen korjaaminen. Ympäristövalvonta edistää toiminnallaan vesiensuojelua ja hajakuormituksen vähentämistä. Yleisesti vesien tilaa heikentävät merkittävimmin yhdyskuntien, teollisuuden, maa- ja metsätalouden sekä liikenteen päästöt, maankäyttö sekä vesivarojen käyttö. Vesistöjen kokonaiskuormitus muodostuu pistemäisestä kuormituksesta, hajakuormituksesta, laskeumasta ja luonnonhuuhtoumasta. Haitalliset muutokset näkyvät vesiluonnon monimuotoisuuden pienenemisenä sekä vesistöjen pilaantumisena. Kalakantojen muutokset, rantojen umpeen kasvaminen ja levien ilmestyminen ovat tutuimpia merkkejä vesistön tilan heikkenemisestä.

Pohjavesi on tärkeä uusiutuva luonnonvara, jonka suojelu on tärkeää. Pohjavesiä koskee pohjavesien muuttamis- ja pilaamiskielto. Ympäristövalvonta valvoo näiden kieltojen noudattamista Parkanon alueella. Ympäristövalvonta pyrkii myös edistämään pohjavesien suojelua mm. ohjaamalla pohjavesiriskejä aiheuttavat uudet toiminnot ja laitokset pohjavesialueen ulkopuolelle. Pohjavesialueilla sijaitsevia toimintoja valvotaan.

Kemikaalivalvonta

Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävänä on kemikaalilain (744/89) ja sen nojalla annettujen määräysten paikallinen valvonta ympäristölle ja terveydelle vaarallisten kemikaalien osalta.
Parkanossa kunnan kemikaalivalvontaviranomaisena toimii rakennus-ja ympäristölautakunta. Palo- ja räjähdysvaarallisten kemikaalien valvonnasta vastaa paloviranomainen.

Haja-asutuksen jätevesihuolto

Vesien rehevöityminen on vakava ongelma koko Suomessa. Tuskin kukaan pitää sinileväisestä järvestä tai merestä? Vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon liittymättömissä talouksissa asuva kuormitti vuonna 2000 jätevesipäästöillään keskimäärin noin kuusi kertaa enemmän vesistöä kuin verkostoon liittynyt asukas.

Kun jätevedet puhdistetaan asiallisesti kaikkialla, vesien rehevöityminen hidastuu. Samoin lientyvät myös asuinympäristön ja rantojen hygieeniset haitat.

Haittojen torjumiseksi talousjätevesien käsittelystä on annettu uudet, valtakunnalliset määräykset valtioneuvoston asetuksella (542/2003), joka tuli voimaan 1.1.2004. Ne koskevat kiinteistöjä, jotka ovat vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella. Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueella sijaitseva kiinteistö on liitettävä viemäriin (vesihuoltolaki 10 §).

Viemäriverkostoon kuulumattomien kiinteistöjen sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennykset tilataan Parkanossa 1.1.2017 alkaen Pirkanmaan Jätehuollon asiakaspalvelusta, puh. (03) 240 5010.
Pirkanmaan Jätehuolto, lietepalvelut

Puhdistamotiedosto (Suomen ympäristökeskus)

Yleistietoa haja-asutuksen jätevesien käsittelystä (Suomen ympäristökeskus)

Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelystä

Jokaisen kuntalaisen tulee tietää omien toimiensa ympäristövaikutukset. Tähän on velvoite ympäristönsuojelulaissa (5§). Asuminen itsessään on toimintaa, josta aiheutuu ympäristövaikutuksia ja jokaisella asuinkiinteistöllä syntyy jätevesiä, joilla on kiistatta ympäristövaikutuksia.

Valtioneuvoston asetus (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitoksen viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (asetus tuli voimaan 1.1.2004) edellyttää, että jokaisella kiinteistöllä tulee olla kirjallinen selvitys kiinteistöllä syntyvien jätevesien käsittelyjärjestelmästä. Selvityksen perusteella on voitava arvioida, täyttääkö järjestelmä uuden lainsäädännön velvoitteet vai tarvitaanko järjestelmän tehostamista. Selvitys oli tehtävä kahden vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 31.12.2005 mennessä. Mikäli kiinteistöllä ei ole vesikäymälää, oli selvitys tehtävä neljän vuoden kuluessa asetuksen voimaantulosta eli 31.12.2007 mennessä.

Ympäristövalvonta kartoitti vuoden 2005 alussa kiinteistöjä, joita ei ole liitetty kaupungin jätevesiviemäriin. Näiden kiinteistöjen omistajille lähetettiin lomake, jolla vaaditun selvityksen saattoi tehdä. Puutteellisten tietojen vuoksi kaikki oman jätevesijärjestelmän varassa olevat kiinteistöt eivät kirjettä ja lomaketta ole välttämättä saaneet.

Jos omistamaasi kiinteistöä ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon, etkä ole saanut postitse Parkanon ympäristövalvonnan selvityslomaketta, voit tulostaa lomakkeen alla olevasta linkistä. Säilytä lomake kiinteistöllä täytettynä.

Selvitys kiinteistön jätevesien käsittelystä

Ympäristömelu

Ympäristömelu on urbaanin yhteiskunnan yleisimpiä ja tärkeimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Melu aiheuttaa nukahtamisvaikeuksia, vaikuttaa unen syvyyteen ja aiheuttaa heräilyä. Altistuminen melulle voi aiheuttaa keskittymis- ja oppimisongelmia. Melu voi aiheuttaa psykososiaalisia ja terveydellisiä oireita. Usein melun aiheuttamia stressireaktioita on vaikeaa erottaa muiden ympäristötekijöiden vaikutuksista. Melun aiheuttamien haittojen kokeminen riippuu myös altistujan subjektiivisista kokemuksista ja ominaisuuksista kuten meluherkkyydestä ja asenteista. Melun vaikutukset ihmisiin riippuvat mm. henkilön iästä, sukupuolesta, terveydentilasta, perhetilanteesta, työtilanteesta, koulutuksesta tuloista ja asuinoloista.

Parkanossa suurimmat ympäristön melurasitteet aiheutuvat raide- ja tieliikenteestä.

Ympäristötoimi valvoo meluasioita ja teettää melutason mittauksia lähinnä ympäristölupiin liittyvissä valvontatehtävissä sekä erilaisten meluvalitusten yhteydessä.

Meluilmoitus

Meluilmoitus tulee tehdä erityisen häiritsevää melua aiheuttavista tilapäisistä toiminnoista. Ilmoitusvelvollisuus on jos toiminta aiheuttaa melua, jonka on syytä olettaa olevan melun voimakkuuden, keston, toistuvuuden tai ajankohdan vuoksi erityisen häiritsevää lähistöllä asuville, oleskeleville tai työskenteleville.

Ilmoitus tulee tehdä mm. seuraavista toiminnoista:

  •  huvitilaisuudet, kuten ulkoilmakonsertit
  •  moottoriurheilukilpailut
  •  näytökset tai melua aiheuttavat suuret yleisötilaisuudet
  •  eräät rakennus-, korjaus- ja kunnossapitotyöt

Ilmoitusvelvollisuus ei koske pienimuotoisia katusoittoesityksiä tai muitakaan tapahtumia, joiden äänitaso ei ylitä alueen tavanomaista melutasoa.

Melun aiheuttaja on ilmoitusvelvollinen. Ilmoitus on tehtävä riittävän ajoissa ennen kuin ryhdytään olennaisiin toimiin työn tai toimen meluisan vaiheen tai tapahtuman järjestämiseksi. Ilmoitus on joka tapauksessa tehtävä kuukausi ennen meluisaa työvaihetta tai tapahtumaa.

Meluilmoitus voidaan tehdä oheisella lomakkeella, joita saa myös ympäristöterveysvalvonnasta (Parkanontie 37).
meluilmoituslomake