Kaupunki

Parkano mainitaan asutettuna ensi kerran Kustaa Vaasan aikaisessa maakirjassa vuodelta 1540. Kylä käsitti tuolloin yhdeksän samalla suunnalla olevaa taloa.

Keskiajalla Parkano oli Kyrön suurpitäjän pohjoisin kylä. Pysyvä asutus seudulle tuli pääasiassa etelän suunnasta. Parkano oli osa Ikaalisten emäpitäjää vuodesta 1640 aina vuoteen 1867, jolloin kunta itsenäistyi. Kunnallishallintoa varten perustettiin kunnallishallitus ja -lautakunta. Parkanon kunnanvaltuusto aloitti toimintansa uuden kunnallislain nojalla vuonna 1919, ja sen ensimmäinen tehtävä oli valmistella Kihniön ero Parkanosta.

Parkanon väkiluku oli suurimmillaan vuonna 1955, jolloin se oli 8962. Parkanosta tuli kauppala vuoden 1972 alussa ja kaupunki viisi vuotta myöhemmin.

Parkanon pinta-alasta 65 prosenttia on metsää, mikä on luonut hyvät edellytykset metsä- ja puunjalostusteollisuudelle. Ensimmäiset sahat syntyivätkin Parkanoon jo 1800-luvulla. Nykyään Parkano on myös vahva metalliteollisuuden keskittymä. Metalliteollisuuden alkuna voidaan pitää Mekes Oy:n perustamista vuonna 1962.

Parkanon muotoutuminen liikenteellisesti tärkeäksi solmukohdaksi eteni merkittävästi vuonna 1938, jolloin Pori–Haapamäki-rata vihittiin käyttöön. Etelä-pohjoissuunnan päärata avattiin vuonna 1971, ja kunnallismiesten määrätietoisen toiminnan ansiosta sitä kiitävät junat saatiin pysähtymään Parkanossa. Valtatie 3 tuli kuntoon Tampereen suuntaan vuonna 1965 ja pohjoisen suuntaan vuonna 1972. Valtatie 23 valmistui Porista Parkanoon vuonna 1967 ja Parkanosta Kihniöön 1971.

Vuoden 1993 alkuun saakka Parkanon kuului Turun ja Porin lääniin, jossa se oli pinta-alaltaan suurin kunta. Sen jälkeen Parkano siirrettiin Hämeen lääniin, mutta vaihdoksen merkitys jäi pieneksi, koska vanhat läänit lakkautettiin syksyllä 1997. Nykyään Parkano kuuluu Länsi-Suomen lääniin.

Tutustu myös Leena Perälän Kyrönkankaan talvitie -kirjaan.

Parkano on kaupunki, jossa voi asua keskellä kaupunkia ja samalla luonnon ja palveluiden lähellä sekä hyvien liikenneyhteyksien varrella.

Parkanosta myös sinä voit löytää toimivan arjen edellytykset. Meillä on tarjota hyvät palvelut, kohtuuhintainen ja turvallinen asuinympäristö sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet.

Tällä hetkellä panostamme voimakkaasti kaupungin kehittämiseen. Uskomme tulevaisuuteen maailmanlaajuisesta taantumasta huolimatta. Keskusta-alueen yleiskaavatyö on parhaillaan käynnissä ja asemaseudun osa-yleiskaava on jo valmistumassa. Lisäksi Kirkkojärven ympäristöön on tulossa runsaasti asuintontteja. Teollisuustonttitarjontamme on myös laadukasta ja monipuolista. Kauppaliikkeille löytyy vielä tilaa aivan Kolmostien tuntumasta.

Parkanon kaupunki sijaitsee erinomaisten liikenneyhteyksien varrella. Valtatie 3 ja kantatie 23 kulkevat kaupungin keskustaajaman halki, ja rautatieyhteys Parkanosta Tampereelle kestää ainoastaan 35 minuuttia. Paikkakuntamme on mitä parhain sekä asumiseen että yritystoimintaan.

Tervetuloa joukkoon!

Parkanon kaupunki on aktiivinen alueellinen teollisuuden ja kaupan keskus, joka luonnonympäristönsä ja liikenteellisen sijaintinsa hyödyntäen edistää alueensa asukkaiden ja yritysten hyvinvointia.