Ympäristöterveydenhuollon tehtävänä on valvoa, ennaltaehkäistä ja poistaa terveyshaittoja elinympäristössä sekä tiedottaa toiminta-alueensa asukkaille, miten elinympäristön terveyshaitoilta voi suojautua.

Ympäristöterveyttä edistäviä tehtäviä ovat mm. elintarvikkeiden, juomaveden ja uimavesien laadun valvonta, sisämeluntorjunta ja asunnontarkastukset terveyshaittaa epäiltäessä. Lisäksi valvotaan päiväkotien, koulujen, kampaamoiden, kauneushoitoloiden, majoitustilojen ja kokoontumistilojen terveydellisiä olosuhteita. Myös tuoteturvallisuus ja tupakkalainvalvonta ovat osa ympäristöterveydenhuollon tehtäväkenttää.
Parkanossa terveydensuojeluviranomaisena toimii perusturvalautakunta, joka on delegoinut osan päätäntävallastaan terveysvalvonnan viranhaltijoille.

Terveys- ja ympäristötarkastaja Taina Bister puh. 044 786 5361

Elintarvikelain  ja terveydensuojelulainmukaiset lomakkeet

Elintarvikevalvonta
Elintarvikevalvonnan tehtävänä on valvoa ja edistää kaikkien elintarvikkeiden turvallisuutta, asianmukaista laatua ja koostumusta sekä ehkäistä ja poistaa elintarvikkeista johtuvia terveyshaittoja.
Valvonta kattaa elintarvikkeiden valmistuksen, varastoinnin, kuljetuksen, maahantuonnin/ maastaviennin, myynnin, käsittelyn ja tarjoiltavat tuotteet.
Elintarvikealan yrittäjien on lisäksi toteutettava omavalvontaa, johon liittyviä neuvoja saa terveystarkastajalta.

Valvontaa varten laaditaan vuosittain valvontasuunnitelma, jossa arvioidaan yritystä riskinarvioinnilla ja otetaan huomioon aiemmat näytetulokset.
Ruokamyrkytystapauksissa pyydetään ottamaan yhteyttä sairastapauksissa terveyskeskukseen ja elintarvikevalvonnan osalta terveysvalvonnanjohtajaan / terveystarkastajaan.
Elintarviketurvallisuusvirasto (EVIRA) http://www.evira.fi/portal/fi/
Hygieniaosaaminen (EVIRA) http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/
Terveydensuojeluvalvonta

Talousvesienvalvonta
Hyvä talousvesi on terveydelle vaaratonta, hyvänmakuista, kirkasta ja väritöntä. Se ei myöskään saa syövyttää vedenjakelulaitteiden materiaaleja. Talousveden laadulle on asetettu sekä terveysperusteisia laatuvaatimuksia että laatusuosituksia. Vesilaitoksen toimittaman talousveden säännöllinen valvonta kuuluu ympäristöterveydenhuollon perustehtäviin. Veden laatua valvotaan hyväksyttyjen valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Osa valvonnasta (esim. käyttötarkkailu) on veden toimittajan ja valmistajan omaa tarkkailua. Parkanoon talousveden toimittaa Parkanon vesilaitos ja Pohjois-Parkanon vesiosuuskunta. Kaikki jakeluun toimitettava vesi on pohjavettä.
Ympäristöterveydenhuollon valvonta koskee myös yksityisiä kaivoja silloin, kun on syytä epäillä terveyshaittoja. Kaivoveden laatu kannattaa tutkituttaa kolmen vuoden välein, vaikka haju- ja makuhaittoja ei olisikaan. Vesinäytteen otosta kannattaa neuvotella terveystarkastajan kanssa. Jos otat ja toimitat itse näytteen, on hyvä olla yhteydessä laboratorioon etukäteen mm. näytteenotto-ohjeiden saamiseksi. Esimerkiksi Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) tekee kaivoveden laatuun liittyviä tutkimuksia.
Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry
http://www.kvvy.fi/cgi-bin/tietosivu_kvvy.pl?sivu=yleista.html

Uimavesien valvonta
Kunnan terveydensuojeluviranomainen valvoo säännöllisesti alueen uima-allasvesiä sekä uimarantoja mm. vesinäytteitä ottamalla. Näytteenoton yhteydessä tarkastetaan uima-altaan tai rannan turvallisuus ja yleinen siisteys. Uima-altaiden ja uimarantojen yhteydessä on ilmoitustaululla näkyvissä viimeisimmän uimavesinäytteen tulokset.
Harjulammen ja Terveystalon uimarantojen uimavettä valvotaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella 354/2008 pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.
Uimarannoiksi hyväksymättömien ns. uimapaikkojen valvontaa tehdään tarpeen mukaan, lähinnä terveyshaitta epäilyn selvittämiseksi.
Uimavesinäytteen haun yhteydessä tarkistetaan myös uimarannan levätilanne. Levätilanne voi kuitenkin vaihdella jopa päivittäin mm. tuulista ja sateista johtuen. Jos rannalla havaitaan Syanobakteereja eli sinileviä viedään sinne kyltti, jossa varoitetaan uimisesta runsaan sinilevä kukinnan aikana. Kyltti jätetään rannalle koko loppukesäksi. Jos vesi on levän vihreäksi värjäämää ei siinä pidä uida. Pienet lapset ja lemmikkieläimet kannattaa pitää poissa rannoilta (saattavat niellä vettä jossa on sinilevän aiheuttamia myrkkyjä).
Liikuntapalvelu vastaa Parkanossa uimarannoiksi hyväksyttyjen rantojen kunnosta ja turvallisuudesta.
Tietoa sinilevästä (Suomen ympäristökeskus) http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=109291&lan=FI

 Asuntojen ja julkisten tilojen terveydellisten olojen valvonta

Asuntojen ja tiettyjen julkisten oleskelutilojen, kuten koulujen, päiväkotien ja vanhainkotien terveydellisten olojen valvonta kuuluu kunnan terveydensuojeluviranomaisen tehtäviin.
Asunnon ja muun sisätilan sisäilman puhtauden, lämpötilan, kosteuden, valon, säteilyn ja muiden vastaavien olosuhteiden tulee olla sellaiset, ettei niistä aiheudu asunnossa tai sisätilassa oleskeleville terveyshaittaa. Asunnossa ei saa olla esimerkiksi mikrobeja siinä määrin, että niistä aiheutuu terveyshaittaa.
Terveyshaittaa epäiltäessä tulee ensisijaisesti ottaa yhteys kiinteistön omistajaan tai tämän edustajaan (taloyhtiön isännöitsijä, hallituksen puheenjohtaja, vuokranantaja), joka on velvollinen selvittämään ongelman syytä ja korjaamaan epäkohdat. Esimerkiksi kosteusvauriot kannattaa korjata heti, jotta terveyshaittaa ei pääsisi syntymään.
 
Mikäli asunnon tai muun oleskelutilan omistaja ei perustelluista pyynnöistä huolimatta ryhdy tarvittaviin toimenpiteisiin, ympäristövalvonta tarkastaa, onko asunnossa terveydensuojelulain mukainen terveyshaitta. Terveysvalvonnan tarkastus on maksuton. Terveystarkastaja voi terveyshaittaa arvioidessaan edellyttää tehtäväksi jatkoselvityksiä ulkopuolisen asiantuntijan toimesta, jotka selvitykset ovat maksullisia.
Parkanossa uudisrakentamisessa on aina huomioitava radonin kulkeutuminen asuntoon. Tietoa radonista saat Säteilyturvakeskuksesta ja terveysvalvonnasta. Myös vanhoissa asunnoissa kannattaa mitata huoneilman radonpitoisuus.
Tietoa radonista (Säteilyturvakeskus) http://www.stuk.fi/sateilytietoa/sateily_ymparistossa/radon/fi_FI/radon/

Tuho ja haittaeläimet

Asunnoissa esiintyviä tuhoeläimiä ovat mm. erilaiset hyönteiset sekä rotat ja hiiret. Tavallisimpia hyönteisiä ovat mm. sokeritoukat, muurahaiset ja elintarviketuholaiset.
Tuholaisten torjunnassa ennaltaehkäisy on tärkeintä työtä. Asunnossa varsinkin keittiö- ja pesutilat pidetään riittävän puhtaina. Viemärien lattiakaivot ja vesilukot puhdistetaan säännöllisesti. Ullakot ja kellaritilat pidetään siisteinä ja kaikki rakenteelliset viat – reiät, raot, halkeamat, rikkoutuneet viemärikannet jne. – korjataan nopeasti. Kiinteistöjen jätekatokset pidetään siisteinä. Huolehditaan, että roskalaatikot ovat ehjiä ja ne pidetään puhtaina sekä tyhjennetään riittävän usein.
Jos asuntoon ilmaantuu tuhohyönteisiä, voidaan niiden torjunnassa käyttää soveltuvia torjunta-aineita. Hyönteisen tunnistaminen auttaa torjunnan onnistumisessa. Laajat ja ammattitaitoa vaativat torjunnat on syytä jättää ammattitaitoisten desinfektoreiden tehtäväksi.
Tuhoeläinten hävittäminen on kiinteistön haltijan tehtävä. Rottia voidaan hävittää myrkyttämällä. Ensisijainen torjuntakeino on kuitenkin ennaltaehkäisevästi poistaa rottien ruokailu- ja suoja-paikat. Myrkyttäminen tulee tehdä torjunta-ainepakkauksen ohjeiden mukaan siten, etteivät lapset tai kotieläimet pääse käsiksi myrkkyihin. Myrkytystä on jatkettava kunnes myrkkyyn ei enää kosketa.
Terveysvalvonta opastaa tuhoeläinten torjunnassa ja auttaa mm. hyönteisten tunnistamisessa.

Tuoteturvallisuusvalvonta

Tuoteturvallisuusvalvonta koskee kuluttajien käyttämien tavaroiden ja palveluiden turvallisuutta. Joidenkin tavara- ja palveluryhmien turvallisuuden valvonta on kuitenkin erikseen määrätty muille viranomaisille. Lista niistä löytyy Kuluttajaviraston verkkosivuilta. http://www.kuluttajavirasto.fi/fi-FI/valvontaviranomaiset/
Tuoteturvallisuuden perussäännökset on kirjattu lakiin kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004) linkki lakiin. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2004/20040075
Lain mukaan tuote tai palvelu ei saa aiheuttaa vaaraa kuluttajan terveydelle tai omaisuudelle. Monien tuoteryhmien turvallisuudesta on olemassa myös yksityiskohtaista lainsäädäntö (esim. lelut, kosmetiikka, sähkölaitteet).
Laki ei koske vahingonkorvausoikeudellisia kysymyksiä. Kuluttajan taloudelliseen turvallisuuteen liittyvistä asioista on säädetty kuluttajansuojalaissa linkki lakiin.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780038
Tuoteturvallisuusvalvonta on osa ympäristöterveydenhuoltoa, joka pitää sisällään muun muassa elintarvikevalvonnan ja terveydensuojeluasiat.
Vastuu turvallisuudesta toiminnanharjoittajalla
Tuoteturvallisuuslainsäädännön mukaan ensisijainen vastuu tavaroiden ja palvelujen turvallisuudesta on elinkeinonharjoittajalla (valmistaja, maahantuoja, myyjä tai palvelun tuottaja) tai muulla palveluntarjoajalla (esimerkiksi kunta tai seurakunta). Palveluiden tarjoajien on myös toimittava huolellisesti ja varmistettava, ettei palvelun käyttämisestä aiheudu vaaraa kuluttajille tai lähistöllä oleville henkilöille. Tämä edellyttää käytännössä jonkinlaista omavalvontajärjestelmää (Kuluttajaviraston sivu). http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/c049d4a5-0c01-4c8e-a3c1-7bad0902a264.aspx
Tuoteturvallisuuslainsäädäntö ei koske yleishyödyllisiä yhdistyksiä, kuten urheiluseuroja ja partiolippukuntia silloin, kun ne tarjoavat toimintaa ainoastaan jäsenilleen eikä kyse ole elinkeinotoiminnaksi laskettavista palveluista.
Viranomaiset valvovat lainsäädännön noudattamista. Valvonta kohdistetaan riskinarvioinnin perusteella. Palveluiden (esimerkiksi uimahallit, uimarannat, leikkikentät, laskettelurinteet) turvallisuutta valvovat pääasiassa kunnat, käytännössä yleensä terveystarkastajat. Tuoteturvallisuusvalvonta on kuntien lakisääteinen tehtävä. Kulutustavaroiden turvallisuutta valvoo pääasiassa Kuluttajavirasto.
Viranomaisten tarkastukset ovat käytännössä pistokokeenomaisia. Parkanon kaupungilla on tuoteturvallisuuden valvontasuunnitelma vuodelle 2009, joka on hyväksytty 11.12.2008 perusturvalautakunnassa. Valvontasuunnitelmaan sisältyvät tarkastukset ovat maksullisia. Tuoteturvallisuusvalvontaviranomaiset eivät ennakolta tarkasta tai hyväksy palveluita tai tuotteita.
Toiminnanharjoittajan velvollisuudet vahinko- ja vaaratilanteissa
Jos tavara tai palvelu aiheuttaa vaaraa, elinkeinonharjoittajan tai muun palvelun tarjoajan on:

  • lopetettava vaarallisen palvelun tarjoaminen tai poistettava vaarallinen tavara markkinoilta ja
  • ilmoitettava vaaraa aiheuttaneesta tavarasta tai palvelusta ja sitä koskevista toimenpiteistään valvontaviranomaiselle ja
  • tiedotettava tavaran tai palvelun aiheuttamasta vaarasta sekä mahdollisesta palautusmenettelystä kuluttajille.

Lisätietoja (kuluttajaviraston sivu) (mm. ilmoituslomakkeet vaarallisesta tuotteesta tai palvelusta)
http://www.kuluttajavirasto.fi/Page/75df81bb-0929-4537-8ad3-816dd44c69da.aspx
Mitä kuluttajan kannattaa tehdä jos havaitsee vaarallisen tavaran tai palvelun
Jos kuluttaja epäilee tavaraa tai palvelua vaaralliseksi, hänen kannattaa

  •  lopettaa tuotteen tai palvelun käyttö heti. Tuote pitää poistaa myös muiden mahdollisten käyttäjien ulottuvilta.
  •  ilmoittaa mahdollisesta vaarasta myyjälle/palveluntarjoajalle, jotta tämä voi ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin.
  •  ilmoittaa asiasta kunnan terveysvalvontaan

Lisää turvallisuusvinkkejä kuluttajille Kuluttajaviraston verkkosivuilla. http://www.kuluttajavirasto.fi/

Tupakkalainvalvonta
Tupakkalain tavoitteena on ehkäistä passiivista altistumista tupakansavulle ja vähentää nuorten tupakointia. Parkanossa tupakkalain paikallinen valvonta kuuluu terveysvalvonnan tehtäviin. Tupakkatuotteiden myynti on tullut luvanvaraiseksi, lisätietoa täältä. (Valvira) http://www.valvira.fi/
Tupakkalain yleinen valvonta kuuluu Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskukselle, alueellinen valvonta lääninhallituksille ja paikallinen valvonta kunnille. Työsuojelupiirit valvovat tupakkalain työnantajavelvoitteita.
Hämeen työsuojelupiiri http://www.tyosuojelu.fi/fi/Hatsp/