Isyyden vahvistaminen

Kun lapsen vanhemmat eivät ole keskenään naimisissa, lapsi syntyy avioliiton ulkopuolella. Jotta lapsi saisi aviolapseen rinnastuvan oikeudellisen aseman, on isyys käytävä tunnustamassa lastenvalvojan luona. Molempien vanhempien henkilökohtainen käynti on välttämätön. Lastenvalvoja kutsuu vanhemmat aikavaraukselle saatuaan maistraatista tiedon lapsen syntymästä.

Kun isyystunnustus on hyväksytty tuomarin päätöksellä lapselle syntyy oikeus:
– isänsä sukunimeen
– saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan
– periä isänsä ja tämän sukulaiset
– eläke- ja vakuutusetuuksiin isän jälkeen

Jos isyys on epävarma, on parasta suorittaa DNA-tutkimukset, jotka ovat tässä yhteydessä maksuttomia. Mikäli mies alkaa isyyden vahvistamisen jälkeen epäillä isyyttään, hänen on itse maksettava tutkimuskulut ja hoidettava mahdollinen isyyden kumoaminen oikeusteitse. Jos mies ei vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään, voidaan se vahvistaa oikeusteitse. Jos äiti päättää, ettei lapsen isyyttä selvitetä, maksetaan lapselle hakemuksesta ei-korvattavaa elatustukea 18-vuotiaaksi asti.

Isyyden vahvistamisen jälkeenkin huoltajanoikeudet ovat yksin äidillä, mutta vanhempien niin halutessa, voidaan huolto sopia yhteiseksi.

Huolto ja tapaaminen

Avio- ja avoeron yhteydessä vanhemmat voivat laatia lastenvalvojan luona kirjallisen sopimuksen lapsen elatuksesta, huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta.
Jos vanhemmat eivät pysty yhdessä sopimaan huoltajuudesta, haetaan asialle käräjäoikeuden ratkaisu.
Tarvittaessa oikeus pyytää selvityksen lapsen olosuhteista sosiaalitoimelta.

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto. Huollon tarkoituksena on turvata lapsen tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi lapsen yksilöllisten tarpeitten ja toivomusten mukaisesti.
Huollon tulee mahdollistaa myönteiset ja läheiset ihmissuhteet lapsen ja hänen molempien vanhempiensa välillä.
Lapsen huolto voi kuulua
o    yhteisesti molemmille vanhemmille riippumatta siitä ovatko he avioliitossa keskenään, asuvatko yhdessä vai erikseen
o    yksin toiselle vanhemmalle
o    vanhempien sijasta tai ohella muulle tai muille henkilöille (aina oikeuden päätös)
o    oikeus voi myös määrätä huoltoon kuuluvien tehtävien jaosta huoltajien kesken

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Lapsen tapaamisoikeuden turvaaminen on sekä tapaavan vanhemman että lapsen kanssa asuvan vanhemman vastuulla. Mitä nuorempi lapsi on, sitä enemmän hän tarvitsee tukea ja apua tapaamisoikeutensa toteuttamiseksi.

Lisätietoja lastenvalvojalta ma-pe klo 9.00-9.30 p. 03 44331 (vaihde).