Parkanon nimen historia
Kustaa Vaasan aikaisessa vuodelta 1540 olevassa maakirjassa mainitaan Parkano asutettuna ensi kerran. Nimi esiintyy muodossa Parckana. Parkana muotoon se kirjoitettiin vuosina 1553-1630, mutta vuodesta 1656 se esiintyy nykyisessä muodossaan.
Kansantarinan mukaan nimi tulee parkatusta kuusesta, joka oli paikassa nimeltään Haaparo, jossa Kirkkojärvestä laskeva joki yhtyy Viinikanjokeen. Puu oli erämiesten kohtaamispaikka.

Kunnan asema vakiintuu
Uuteen hallintoon Parkanossa siirryttiin jo ennen seurakunnan itsenäistymistä eli pian sen jälkeen, kun vuonna 1865 annettu asetus "kunnallishallituksesta maalla" antoi siihen mahdollisuuden. Entisen pitäjäkokouksen tilalle päättäväksi elimeksi tuli kuntakokous. Valmistelevana ja toimeenpanevana elimenä toimi kunnallislautakunta. 1.5.1867 seurakunta ja kunta itsenäistyivät.
Vuoden 1919 kunnallislain perusteella valittiin kunnanvaltuusto päättäväksi elimeksi. Ensimmäiset kunnallisvaalit olivat vuonna 1919 tammikuussa, tällöin valittiin 27 valtuutettua. Ensimmäinen suurehko työ kunnanvaltuustolla oli Kihniön eron valmisteleminen, koska Kihniön seurakunta oli anonut lupaa oman kunnan perustamiseen vuonna 1918. Parkanon valtuusto ei vastustanut hanketta. Kihniö erosi virallisesti Parkanosta 1.1.1920 alkaen. Parkanosta tuli kauppala 1.1.1972 ja kaupunki 1977.

Parkanon vaakunan selitys
Taiteilija G. Paaer laati Parkanon vaakunan, joka vahvistettiin 14.10.1950.
Vaakunan selitys: Sinisessä kentässä aaltokoroinen kultahirsi ja sen päällikkeenä pystyssä kultainen mänty, jonka kuoritut kyljet ovat hopeiset. Saatteena männyn latvan kummallakin puolella seitsensakarainen hopeatähti.

 
 Parkanon kaupungin talo
Nykyinen kaupungin talo on yksi Parkanon suurimpia rakennuksia. Kaupungintalo on valmistunut 1983. Talon on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Veikko Voutilainen & Co Helsingistä. Eri huoneita rakennuksessa on n. 100, joista suurin osa on toimistohuoneita.





Lataa tästä Kyrönkankaan talvitie-kirja.pdf 
kirjoittanut Leena Perälä